PRIMEIRU-MINISTRU: POLÍTIKA, SUSTENTABILIDADE, NO PRODUTIVIDADE

Dili, 8 Novebru 2022 - Primeiru-ministru Taur Matan Ruak iha plenáriu debate jeneralidade OJE 2023 iha Parlamentu Nasionál, fó komentáriu kona-ba polítika, sustentabilidade, no produtividade ne’ebé mak Timor News deskreve hanesan iha tuirmai ne’e.

Asuntu polítiku  - prosesu hotu-hotu, polítiku ka sosiál, ita ema mak lídera, no tanba ne'e, iha problema rua ne’ebé baibain ita enfrenta. Primeiru mak soke personalidade - sé ita la kontrola ita-nia-an entaun sei kria problema. Atu evita ida-ne’e, primeiru prinsípiu ne’ebé ita tenke observa mak respeitu, no respeitu ne’e importante. Segundu, kuandu ita iha respeitu, diálogu iha - kuandu iha diálogu, armonia iha - kuandu iha armonia, kooperasaun iha - no kuandu iha kooperasaun, prosperiedade iha. Segundu maka soke ideia - iha nasaun demokrátiku ida-ne’e normal. Maibé, nia iha buat rua ne’ebé ita tenke tau-matan. Ida, ita tenke hatene katak buat loos ne’e la’os ita-nian, la pertense ema ida, no kuandu ita rekoñese ida-ne’e, ita sei aseita ema seluk-nia opiniaun. Rua, lialoos hotu-hotu ne’ebé ita buka iha de’it funsaun ba ita-nia povu no ita-nia nasaun, mas kuandu ita laiha dalan ba halo entendimentu, entaun sei hamosu soke personalidade. 

Asuntu sustentabilidade - sustentabilidade eziste wainhira buat ne’ebé ita gasta menus hosi buat ne’ebé ita produz. Iha ita-nia nasaun akontese kontráriu, agora eziste sustentabilidade? La eziste. Saída mak ita halo? Ita halo ezersísiu para iha-ne’e ba oin ita asegura iha posibilidade nia-laran sustentabilidade ekstensaun vida ita-nia fundu nian. 

Asuntu produtividade - ita seidauk halo investimentu produtividade barak. Sé ita-boot sira hare’e iha setór ekonómiku mínimu, dadaun ne’e mak hasa’e setór sosiál. Setór ida ne’ebé absorve rekursu boot liu maka institusionál. Agora, ita prontu para halo alterasaun? Iha funsionamentu organizasaun ida gastu operasionál tenke kiik liu gastu investimentu, ita-nia kazu gastu ida-ne’e boot. Ita-nia orsamentu ida ne’ebé ita investe oituan liu kompara ho ida ne’ebé ita gasta. Tanba ne’e, iha Kongressu FRETILIN nian ha’u hateten, partidu boot rua - FRETILIN ho CNRT - iha responsabilidade boot ba buat ne’ebé sira rasik harii, sira tenke asume sé lakoi hakoi ita-nia nasaun. Tanba ne’e ita tenke halo reforma iha administarasaun estadu no administrasaun públika, ita brani halo ida-ne’e? Ita bele halo ida-ne'e sé partidu sira halo polítika la’os para atu hetan eleisoins ba tinan lima mas atu evita nasaun hakoi-an.

Fonte: Mídia Gabinete do Primeiro-Ministro (GPM)
Edukasaun
UNTL ho INFORDEPE Realiza Formasaun Baxarelatu ba Profesór Na'in-1.275 iha Territóriu Nasionál
UNTL Koopera ho INFORDEPE hodi realiza formasaun baxarelatu ba profesór hamutuk na'in-1.275 iha territóriu nasionál.
Edukasaun
ME Halo Abertura ba Levantamentu Dadus Profesór Sira Nian iha Territóriu Nasionál
ME halo abertura levantamentu dadus profesór sira-nian iha munisípiu hotu inklui RAEOA.
Seguransa
MI Planeia Reabilita Eskuadra no Harii Kuartél PNTL iha Munisípiu Aileu
MI planeia reabilita eskuadra no harii kuartél PNTL iha munisípiu Aileu hodi PNTL sira iha munisípiu refere bele hala'o sira-nia servisu ho di'ak liután.
Seguransa
Governu Sei Rekruta Membru PNTL Foun Na'in-450 iha Tinan 2024
Governu liuhosi ministériu interiór sei rekruta membru PNTL foun hamutuk na'in-450 iha tinan 2024 hodi reforsa liután seguransa iha rai laran.
Seguransa
Governu Sei Rekruta Membru PNTL Foun Na'in-450 iha Tinan 2024
Governu liuhosi ministériu interiór sei rekruta membru PNTL foun hamutuk na'in-450 iha tinan 2024 hodi reforsa liután seguransa iha rai laran.
Edukasaun
UNTL ho INFORDEPE Realiza Formasaun Baxarelatu ba Profesór Na'in-1.275 iha Territóriu Nasionál
UNTL Koopera ho INFORDEPE hodi realiza formasaun baxarelatu ba profesór hamutuk na'in-1.275 iha territóriu nasionál.
Justisa
ANTI Timor-Leste Kontra Makaas Prabowo nia Kandidatura ba Eleisaun Prezidensiál 2024
ANTI husu ba eleitór Indonézia atu lalika fó votus ba Prabowo Subianto no ba komunidade internasionál atu kaer nia hodi responsabiliza violasaun direitu umanu ne’ebé nia komete iha pasadu.
Justisa
Xanana: Kuandu Imi Hasai Populasaun Sira Nia Sasan Arbiru, Ha’u Prontu Toba iha Ne’e
PM Xanana hateten ba juíz sira TDD katak kuandu sira-nia desizaun kontra ona direitu umanu hodi hasai no soe arbiru populasaun sira-nia sasan, nia prontu toba iha fatin refere.
Polítika
MSSI Tau Prioridade ba Asuntu EhD no Idozu iha Orsamentu 2024
MSSI tau prioridade ba asuntu ema ho defisiénsia, idozu, no direitu ba labarik iha orsamentu jerál tinan 2024 ninian.
Sosiál
Komunidade Balu ba Hariis Fali iha Bee Matan Tohumeta, BTL Sei Haruka Karta ba PNTL
BTL, EP sei haruka karta ba PNTL hodi asegura bee matan Tohumeta hodi evita komunidade sira labele ba hariis tan iha ne'ebá iha futuru.
Edukasaun
Xanana Husu ba Bispu Na'in Tolu Hodi Halo Mudansa ba Sistema Edukasaun Iha UCT
PM Xanana husu ba Bispu na'in tolu hodi halo mudansa ba sistema edukasaun iha UCT atu bele diferente ho universidade no institutu superiór sira seluk.
Edukasaun
Ministériu Edukasaun Sei Harii Eskola Primária Ida iha Aldeia Ilatbote
Ministériu Edukasaun sei harii eskola Primária ida iha aldeia Ilatbote, Kailaku hodi fasilita estudante sira iha aldeia refere bele asesu ba iha eskola ne'ebé mak besik.
Seguransa
Ekipa Konjunta PNTL Kaptura Suspetu Na'in Rua Ne'ebé Na'ok Laptop Iha Dili
Ekipa konjunta hosi PNTL kaptura suspeitu hamutuk na'in rua ne'ebé mak komete iha kazu na'ok laptop iha Dili.
Sosiál
Ahi Han Motuk Komunidade Ida nia Uma iha Suku Grotu
Ahi han motuk uma komunidade ida iha suku Grotu postu adminístrativu Same munisípiu Manufahi.
Edukasaun
ME Halo Abertura ba Levantamentu Dadus Profesór Sira Nian iha Territóriu Nasionál
ME halo abertura levantamentu dadus profesór sira-nian iha munisípiu hotu inklui RAEOA.
Seguransa
MI Planeia Reabilita Eskuadra no Harii Kuartél PNTL iha Munisípiu Aileu
MI planeia reabilita eskuadra no harii kuartél PNTL iha munisípiu Aileu hodi PNTL sira iha munisípiu refere bele hala'o sira-nia servisu ho di'ak liután.